14 lokakuuta 2021

Iso virhe pannunalusten kanssa - Tarvitaanko niitä edes?

Ostin toissa kesänä neljä ihanaa harmaata "huovutettua" peikonlehden muotoista liinaa, alustaa... tai mitä lie olivatkaan, pannunalusiksi. Kaksi neljästä päätyi jo aiemmin kiertoon (myin ne juuri kirpputorilla), sillä mikä lie hamsteri minuun silloin iski, käytössä oli satunnaisesti vain kaksi. En ole koskaan tullut kyseenalaistaneeksi pannunalusten tarvetta, vaan ne ovat kuuluneet keittiöni vaikiovarusteisiin. Ne ovat olleet myös käytössä, vaikkakin harvemmin, sillä en juuri koskaan kata ruokaa pöytään tarjolle. Lähinnä olen nostanut niiden päälle työpöydälle uunipellin, paistinpannun tai kattilan, jos hellalla on ollut jotain muuta, että en ole voinut kulloistakin astiaa siihen jättää. Niin tein nytkin. Uunipelti bataattiranskalaisineen vei liedenpäällisen, joten paistinpannu nugetteineen oli siirrettävä syrjään pannunalusen päälle. Kuinkas sitten kävikään. 

Paistoin nugettaja kerralla isomman määrän, joten käytössä oli kaksi valurautaista pannuani, isompi ja pienempi. Molemmat peikonlehden muotoiset "huovutetut" pannunaluseni tulivat siis käyttöön. Ruokailun jälkeen aloin pesemään pannuja ja siltä seisomalta totuus alusistani hypääsi silmille. Molemmat olivat sulaneet rikki niin, että myös keittiön työtasoa koristi ruskistuneet jäljet, jotka sittemmin olen melko hyvin saanut hangattua pois. Sulanut osa oli kovettunut ja koskettaessa se murtui, katkesi ja haparoitui käsiin. Myös pannujen pohjassa ollut kaiverrus oli jättänyt alustaan jälkensä. Pannunaluseni ei todellakaan ollut mitään huovutettua villaa, vaan mitä ilmeisemmin polyesteriä. Jotain muovin kaltaista kuitekin, kun näin meni kuumien valurautapannujen alla sulamaan. Mietin vain, miten ihmeessä olen hairahtunut ostamaan jotain näin kenotekoista. Nyt ne kuitenkin ovat sekajätteen mukana matkalla tuotantolaitokselle, jossa poltettu jäte johdetaan kaukolämmöksi ja sähköksi. Saanen siitä osani, sillä kotini on kaukolämpöverkossa. 

Illan tullen aloin googlettamaan uutta pannunalusta. Mielessäni oli puinen, mutta kuvia katsellessani rakastuin valurautaiseen. Se olisi varmasti kestävä vaihtoehto ja sopisi myös valurautaisten pannujeni seuraksi. Koska en osta mitään näin nopealla aikataululla, paitsi todelliseen hätään ja tarpeeseen, päädyin pistämään pannunalusen backlogilleni ja kysyä eräästä minimalismiin keskittyneestä Facebook -ryhmästä, minkälaisia pannunalusia muilla minimalisteilla on käytössä. Vastauksia: 

  • pannulaput
  • kaakeli
  • pullonkorkeista tehty
  • lapsen puukäsitöissä tekemä
  • koivuiset design aluset
  • korkista tehdyt
  • kahvipusseista tehtyjä
  • keittiöpyyhe
  • puinen leikkuulauta
  • huovutettu
  • takorautainen
  • vanhasta takista tehty
  • vanhasta villapaidasta tehty
  • metalliritilä
Puinen leikkuulauta! Miten ihmeessä en ole tullut ajatelleeksi, että voisin käyttää puista leikkuulautaani pannunalusena. Kirjoitin juuri edellisessä postauksessa, että seuraavalla kerralla aion käydä keittiöni läpi sillä silmällä, onko siellä paljonkin tarvikkeita, jotka pystyy korvaamaan toinen toisillaan. Ja tässä sitä ollaan: pannunalunen / leikkuulauta. Taas päätyi yksi asia backlogiltani listaan, "En ostanutkaan". Minua kyllä varoitettiin, että puinen leikkuulauta saattaa ottaa kuumasta pannusta osumaa, enkä mitenkään tohtisi pilata sitä, sillä pidän siitä erityisen kovasti. Siinä on kuitenkin kaksi puolta, josta toista voin käyttää tarvittaessa pannualusena ja toista leikkuupuolena. Ihastuin kuitenkin siihen löytämääni valurautaiseen pannunaluseen kovasti. Kaikesta huolimatta saan suuremman tyydytyksen siitä, että voin käyttää yhtä ja samaa asiaa moneen eri tarkoitukseen, eikä nurkkiini tule jälleen uutta vähällä käytöllä olevaa tavaraa lojumaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti